Voihan kukkerpalli.

Hirveäksi käy tämä ihmiselämä.
En kyllä ikinä enää koskaan lähde baariin.
En ikinä.

Aamu oli varsinainen kuolleitten aamunkoitto ja mitä pitemmälle ilta tulla tursuaa, sitä enemmän minua väsyttää, mutta sitä vähemmän nukuttaa. Karmeaa.

En jaksa ajatella mitään. Se saattaa kyllä tosin olla ihan hyväkin asia se.
Toisinaan en tiedä kumpi on vaarallisempaa; se, että minä ajattelen, vai se, että en ajattele. Kun höngin menemään joka suuntaan, niin tulos on yleensä sama.