Auh.
Niskani ei liiku mihinkään.

Olin salilla siirtelemässä rautaa, kun penkissä tojottava puntti päätti heittäytyä maanläheiseksi ja lähti tekemään tuttavuutta lattian kanssa oikein vauhdilla.
Ikävä kyllä iloisen kohtaamisen esteenä satuin makoilemaan minä pääni kanssa.

Puntti oli juuri lotsahtamaisillaan lärviini, kun sain toisella kädellä siitä kiinni. Tietysti, jos rautaa on kepissä kahden käden voimien verran, saattaa se tuntua suht' ikävältä yhdellä kädellä suorin käsivarsin pidellä ilmassa.Kuului vaan varsin ikävän kuuloinen nirskahdus ja niska ja oikea hartia ovat olleet siitä asti yhtä liikkuvaisia kuin hevosenraadolla. Motoriikkani on yhtä terhakka kuin puiston pultsarilla.

Sattuu.En kyllä ikinä mene lähellekään mitään salia.
...ainakaan ennen huomista.