Tein päätöksen ensi vuodelle.
Oikeastaan useammankin.

Päätin,että tulevana vuonna aion olla vähemmän itsekäs ja miettiä muita pikkuisen enemmän. Jotta päätös ei olisi mennyt berberilleen jo ennen kuin uudenkarhea vuosi pääsee edes lähtöviivoille, tein jotakin konkreettista ja otin itselleni kaksi kummilasta. Toinen Plan- kummilapseni on Keniasta ja toinen Perusta. Molemmat ovat viisivuotiaita pikku miehenversoja ja olivat niin suloisen näköisiä siinä ruudulla napottaessaan, että mieleni teki syödä ne. Ruutu onkin sitten vissiin ainoa, jota saan järsiä tästä lähin, sillä kahden kummilapsen tukeminen on melkoinen rouskaisu opiskelijan budjetista, mutta mieluummin ruokaa Keniaan kuin minun jo muutenkin hyvässä ravinnossa olevaan leipäläpeeni.

Päätin, että en välitä, mitä ihmiset ovat minusta mieltä. Tosin enpä minä kyllä ole välittänyt tähänkään asti, mutta let´s keep up the good work...tai jotain.

Aion ottaa enemmän aikaa itselleni ja tehdä asioita, joista todella tykkään. Aion maalata mulskauttaa suurta taidetta harva se päivä, sitkuttaa syntikoitani niin että
seinät tärisee ja hiihdellä pitkin Kiteen inhottavia mäkisiä latuja. Aion vihdoinkin osallistua siihen novellikilpailuun, tehdä kauan suunnittelamani reissun, lukea paljon hyviä kirjoja ja käydä hyvillä keikoilla ja konserteissa.

Kyllä jämpti on näin.

Ei minulla mitään sanottavaa ole.
Oikein hyvää joulua kaikille.
Nauttikaa, syökää suklaata, lihokaa ja luvatkaa viikon päästä tipaton tammikuu ja rasvaton alkuvuosi.
Sopii ainakin yrittää.

Nyt allekirjoittanut poistuu nauttimaan juustokakkua. Terve.
Rattoisaa joulua.

Au.

Olo on kyllä niin hehkeä kuin olla voi.
Polvessani on marsun kokoinen pallukka ja kyynärpään nahka sai tarpeekseen minusta ja päätti kuoraista itsensä parempiin maisemiin ja mennä sitkutteli iloisesti jo hyvää vauhtia menemään suoritettuani sählykentällä hieman sukelluksia ja syöksyjä.
Kenkä oli täynnä verta, kun monolla oli tullut riitaa kantapään kanssa ja siinä rytäkässähän sitten ihot irtoili, nahat lenteli ja verta purskui
.
Sain päähäni palloa jos jonkinlaista ja äijät viskelivät minua pitkin seiniä siihen malliin, että voisin hyvinkin heittää aattona keikkaa pukkina ihan ilman mitään kostyymiä, sen verran nokka paisui punaiseksi, joka paikka turposi ja näytän muutenkin melko epäfeminiiniseltä.
Eteneminen tapahtuu tälläiseen siroon John Waynemaiseen nosta-heitä-laahaa -tyyliin ja meinasin pyllähtää itkuun, kun pelistä tullessani näin mikä suohirviö peilistä katsoi. Nähtävästi nenäni kaikessa punaisuudessaan oli omannut liikaa yhteisiä tekijöitä punaisen pelipallon kanssa, ja joku oli katsonut parhaaksi varmuuden vuoksi vähän mailalla sohaista siihen. Jessus mikä klyyvari....

En varmaan ikinä opi ymmärtämään yhtä piirrettä miehissä. Miksi joka asiasta on tehtävä jokin kilpailu ja naamat veressä ja silmä poskella on taisteltava, ettei vahingossakaan jää viimeiseksi tai menetä kasvojaan?
Asiassa kuin asiassa.
Tuokin oli herran tähden vain sählyä....
Mailat lenteli, ukkoa kaatui ja kaikki oli niin totista, että...
En ymmärrä, en...

Olen aivan varma, että jos radion legendaarinen satusetä Markus-setä olisi elossa, hän olisi tämän päiväisen suoritukseni siivittämänä haudannut itsensä häpeästä jonnekin ja jäänyt sinne odottamaan kuolemaa.
Limnologian tentti oli nimittäin minulle aivan silkkaa somaliaa, vaikka olinkin valmistautunut siihen melko mojovasti. Keksin sinne sen luokan legendat, kun en asioiden oikeaa laitaa tiennyt, että en tiedä itkeekö vai nauraako sen tarkastaja itsensä uneen seuraavana yönä. Mene ja tiedä. Tiedä vaikka luomisvimmassani olen keksinytkin jonkin mullistavan teorian tai jotain...tai sitten en.

Viikolopun ja itsenäisyyspäivänloman saldo:

1 kpl murtuneita varpaita
1 kpl jumalattomia päänsärkyjä
5 kpl selittämättömästi ilmestyneitä mustelmia epämääräisiin kohtiin
1 kpl postiluukusta tippuneita patalappuja
3 kpl lupauksia ettei tämä toistu ikinä

Ei se nouse tuosta ylös, vaikka kuinka huudan,komennan ja kiroilen.
Maata pällöttää vaan.
Luo minuun painostavia, syyttäviä silmäyksiä ja pojottaa vaan letku pitkällä tuossa sohvanreunalla.

Ei sitten.
Ei voi siivota, jos imuri ei halua.