Yllätysostoksia ja kumilevyjä

Miksi minä aina sorrun heräteostoksiin?
Eilen vielä niin kivoilta tuntuneet kamat näyttivät yön yli nukuttuani..no...ei ehkä niin kauhean välttämättömiltä kuin mitä olin eilen ostohetkellä itselleni vakuutellut.
Mitäköhän ihmettä minä esimerkiksi teen kauniin kakanvärisellä kankaanpalalla,joka on niin pieni, ettei siitä voi ommella mitään, puhumattakaan, että sitä voisi käyttää mihinkään muuhunkaan, koska keskellä kangasta tuijottaa valehtelematta typerimmän näköinen kirahvin naama mitä olen eläessäni nähnyt.
Ostin myös pajuista rakennetun hassun pikku hökötyksen. Meillä oli lieviä vaikeuksia päästä ostosseurani kanssa etenemään autollani minnekään,koska valtava pajupönökki pojotti keskellä autoa vieden kaiken tilan ja oli tiellä joka kerran vaihteita, käsijarrua tai mitään muutakaan tehtäessä. Olin kaiken muun kivan lisäksi ilahduttanut uutta mörskääni kaamealla pläjäyksellä haju..anteeksi..tuoksukynttilöitä. Luulenpa, että minun täytyy tehdä jonkinlainen yksityinen testauspoltto, silä jokaikinen tuikku on eri hajuinen ja seesamin- myskin- mansikan- kanelin ja ties minkä yhteissulolemahdusta tuoksiessaan vieraat eivät ehkä tule omin jaloin töllistäni ulos. Tai jos tulevatkin, niin jalat edellä.

Minun pitäisi jostain muuten taikoa äkkiä parikymppiä. Kävipä nimittäin niin,että jauhoin innoissani purukumiteollisuuden tuotteita ja länttäsin möykyn kaapin päälle ja huonoksi onnekseen Kotiteollisuuden vielä kuuntelematon uusi hengentuotos jäi möllykän alle. Rupesin siinä sitten lättyä soittelemaan ja mietin mikä h*lvetti Hynystä mahtaa vaivata kun mies vonkuu ja valittaa moisella kammottavalla kakofonialla....syypä löytyikin sitten sangen nopeasti kun yritin ottaa kiekkoa koneesta ulos, mutta sepäs ei lähtenytkään vaan pongahti perhana takaisin. Purkka oli venynyt ja tarttunut kauttaaltaan cd:n alaosaan. Voi kyynel. Ei siinä muuten mitään, mutta kirjasto,joka sattuu omistamaan kyseisen musiikillisen turauksen, voi sanoa pari isoa sanaa.

Tänään on tarkoitus lähteä pitkästä aikaa ulos.
Vaikka tässä pari vuotta sitten tuli juostua baareissa kuin orava pähkinänhakureissuilla, niin nykyään ei paljon innosta. En edes muista enää, milloin olisin käynyt humpalla kahtena viikonloppuna peräkkäin tai juonut siideristä enemmän kuin kaksi kulahdusta. Mutta eipä silti, kiva ilta kuitenkin varmaan tiedossa. Hyvä seura takaa aina hyvän illan.